OOXML DIS29500 standardointi

Muutaman nukutun yön jälkeen

2008-03-05T23:23:00.002+02:00

BRM:stä on kulunut viisi päivää. Olen ajoittain seurannut tämän blogin kommentointia ja Manun vastauksia ja miettinyt, että pitäisi kirjoittaa, vastata.
Kiitos, Manu, että olet jaksanut vastata kommentteihin ja kiitos kaikille, jotka ovat olleet niin kiinnostuneita, että ovat kommentoineet.
Kun olen lueskellut BRM:ää käsitteleviä kirjoituksia, olen jossain määrin hämmentynyt. Tiedän, että (jo muutaman päivän) yli viisikymppisenä muisti alkaa tehdä temppujaan. Minun on kuitenkin hyvin vaikea yhtyä Bob Sutorin "unaltered BS"-näkemykseen tai Rob Weirin näkemyksiin kokouksen mielialoista. (Sutor oli samassa rakennuksessa OFEn seminaarissa, Weir USAn delegaatiossa). Kanadan Tim Brayn fiilikset ja Kreikan Antonis Kristofideksen kommentit kuvastavat mielestäni paremmin kokouksen tunnelmia: Teimme paljon töitä, kokouksessa oli suurimman osan aikaa hyvin positiivinen henki, tekemisen meininki.
Kertaan vielä, kun edelleen näyttää olevan epäselvyyttä BRM:n roolista (miksiköhän? Tämä on kuitenkin jo moneen kertaan monessa paikassa todettu):

2. syyskuuta 2007 jäsenmaat äänestivät ja antoivat kommenttinsa (runsaat 3500 kpl) standardiehdotukseen ISO DIS 29500. Standardiehdotusta ei hyväksytty.
14. tammikuuta 2008 Ecma sai valmiiksi ja toimitti jäsenmaille vastaukset (tasan 1027 kpl) kaikkiin kommentteihin. Vastaukset olivat kommenttien perusteella tehtyjä muutosehdotuksia standardiehdotukseen tai perusteluja, miksi jotain asiaa ei haluta muuttaa
BRM:n tehtävänä oli evästää standardiehdotuksen kirjoittajaa mitä muutoksia standardiehdotukseen tulisi tehdä, jotta se voitaisiin hyväksyä. Siis mitä pitää korjata, jotta ehdotus voidaan hyväksyä.
Näiden korjausohjeiden perusteella standardiehdotuksen kirjoittaja korjaa standardiehdotuksen 30 päivän kuluessa lopulliseen muotoon.
Kukin jäsenmaa päättää lopullisesta kannastaan niin ikään 30 päivän kuluessa BRM:n päättymisestä.

Saamme siis standardiehdotuksen lopullisen tekstin luultavasti suunnilleen samaan aikaan, kun pitää päättää Suomen kannasta standardiehdotukseen. Tällaiset ovat ISO/IEC JTC1:n säännöt. Sitä, miksi näin toimitaan, on turha kysellä nyt. Tämä on prosessi, tämän mukaan toimitaan. Prosessia voidaan (ja pitääkin) arvioida ja kehittää sen jälkeen kun ISO DIS 29500 standardiehdotuksen käsittely on päättynyt. Prosessia ei kuitenkaan muuteta käsittelyn ollessa kesken.

Minun on puututtava vielä toiseen asiaan: perjantain äänestykseen niistä standardiehdotuksen kirjoittajan korjausehdotuksista, joita ei ehditty käsitellä kokouksessa. Tämän blogin kommenteissa ja maailmallakin on kritisoitu sitä, että Suomi äänesti "Approve" kaikkiin muihin paitsi muutamaan.

Mistä äänestyksessä oikeastaan oli kyse? Kokouksen tavoitteena oli tehdä standardi paremmaksi, joten äänestyksessä oli kysymys siitä, tekevätkö standardiehdotuksen kirjoittajan esittämät korjaukset standardista paremman vai eivät. Jos standardiehdotus paranee, äänestetään "Approve". Jos standardiehdotus huononee korjauksesta, äänestetään "Disapprove". Ja vielä on huomattava, että äänestys koski vain niitä korjausehdotuksia, joita ei käsitelty kokouksessa.

Suomen delegaatio kävi läpi kaikki korjausehdotukset, kuten Manu blogipostissaan kertoo. Myös Tsekin delegaatio teki näin (ks. Jirka Kosekin kommentti Rob Weirin blogissa).

Näppituntumalta varsinaisia korjausehdotuksia oli noin 600-700, niissä ehdotettiin muutoksia standardin tekstiin tai jopa tiedostoformaattiin. Muut olivat selityksiä (emme halua muuttaa tätä, sillä...) tai duplikaatteja (mm. mittayksiköiden käsittelystä viisi samanlaista vastausta: R-19 jne.). Pelkästään editoriaalisia korjauksia oli virallisesti vajaa sata, minun melko laajan tulkintani mukaan parisataa.

400-500 todellista muutosta ehdotukseen. Niistä parisataa käsiteltiin kokouksessa (näinhän on raportoitu, vai kuinka?). Siis 200-300 todellista muutosta tekstiin hyväksyttiin yhdellä äänestyksellä. Mitkä niistä joku teistä olisi hylännyt ja millä perusteella? Mitkä niistä eivät tee standardiehdotuksesta parempaa?

Vaikka paljon korjausehdotuksia käsiteltiin ja paljon hyväksyttiin, standardiehdotukseen jäi vielä ikäviä asioita. Siis oikeasti ikäviä, yhteentoimivuutta haittaavia. Jäi myös 'olis kivempi' muotoseikkoja. Oikeasti ikäviä on mielestäni Calculation Chain, jonka osalta olisimme ehdottaneet yhtä sivulausetta parantamaan olennaisesti yhteentoimivuutta. Muotoseikkoina jäi mm equationxml, gfxdata ja ink-elementtien erilainen sisältö, formaatti ja käsittely. Erittäin hyvässä standardissa nämä kaikki olisivat syntaksiltaan ja käsittelyltään samanlaisia.

Meidän suomalaisten tulee itse kunkin seuraavan vajaan kuukauden aikana muodostaa oma käsityksemme siitä, onko standardiehdotus hyväksyttävä. Minä muodostan oman mielipiteeni ja niin teidän muidenkin tulee. Keskustelkaa, haastakaa muita, seuratkaa blogeja. Tulkaa SFS:n kokouseen 27.3 klo 14. Kokouskutsu ja paikka löytyy varmasti SFS:n sivuilta hyvissä ajoin ennen kokousta.

En aio spekuloida sillä, mitä Suomi tulee äänestämään. Sen sijaan muutaman ajatuksen voi yrittää muodostaa siitä, mitä voi tapahtua standardiehdotuksen käsittelyn jälkeen:

jos ISO DIS 29500 hylätään maaliskuun lopussa, meillä on olemassa teknisesti huonompi kansainvälinen standardi ECMA-376. Ottaako Ecma huomioon Fast track -prosessissa standardiin esitetyt korjaukset ja tekee uuden version? Onko Ecmalla mielenkiintoa ja resursseja kehittää standardia? Onko IBM:llä ja Sunilla kiinnostusta toimia Ecmassa kehittämässä tätä standardia?
Vaikuttaako se, että OOXML ei ole ISO-standardi mitenkään markkinoihin?
Jos Ecma tekee uuden version, keskustelee laajasti eri maiden kanssa ja tuo ECMA-376:2008:n ISO:n standardoitavaksi marras-joulukuussa 2008, viedäänkö se Fast Track-käsittelyyn? Hyväksytäänkö se?

En tiedä vastauksia, ajattelen vain. Tulkaa kokoukseen. Minun osaltani tämä on tässä blogissa viimeinen merkintä.

Jatkosta BRM:n jälkeen

2008-02-29T17:56:00.003+02:00

BRM tuntuu päättyvän ajallaan. Delegaatio kokoaa tietoa päätöksistä ja julkaiseen ne vähintään SFS:n tätä asiaa koskevalle työryhmälle luultavasti yleisesti.

Prosessin jatkumisesta Suomessa saa parhaiten lisätietoa:
Suomen kanta ISO DIS 29500-äänestykseen
päätetään SFS:n kokouksessa 27.3.2008.
Lisätietoja SFS:n sivulta www.sfs.fi/IT

Ensi viikkona taitaakin olla selän takia sairaslomaa :(

Terkkuja kaikille, jotka jaksoivat meitä seurata ja tsempata. Kiitos.

Tuloksia

2008-02-29T17:43:00.002+02:00

16 responsea jäi hyväksymättä, eli ECMA:n alkuperäinen speksi säilyi niiden osalta
1011 responsea hyväksyttiin tai korjattiin kokouksessa.
Hylätyt responset ovat 2,7,19,23,146,164,240,249,364,410,620,782,,809,857,862,951

Suomen delegaatio olisi halunnut saada vielä tarkennuksia kolmeen asiaan: calculation chain (joka otettiin esille vasta täällä), sekä equation:ien ja ink -määritteen käsittelyyn.

CalcChain:in olisimme halunneet merkitä siten, että sovelluksen pitää hylätä calculation chain jos se on virheellinen (eikä jättää koko tiedostoa tuossa tilanteessa lukematta).

Scope keskustelua (taas)

2008-02-29T17:25:00.002+02:00

Palasimme takaisin tähän vaikeaan aiheeseen (johon mun mielestäni ei edes tulisi käyttää vähissä olevaa aikaa). Standardin päätarkoitus on koko ajan ollut selvillä, määrittää XML-pohjainen tiedostomuoto toimisto-ohjelmistoille. Nyt vain kiistellään miten (jos lainkaan) tulee kertoa siitä missä määrin scopessa tulee kertoa Office-versioista joihin halutaan varmistaa yhteensopivuus.

Scopeen tuli maininta, että tiedostomuoto on yhteensopiva Microsoft Office versioilla 1997 - 2008 tuotettujen dokumenttien kanssa.

Hyödyllistä on että nyt standardissa mainitaan multiple platforms or multiple vendors.

Tähän käytettiin vähistä minuuteista yli 20, "tosi tehokasta".

Ceiling-funktio entisen rinnalle oikea toiminnallisuus

2008-02-29T17:14:00.004+02:00

Ceiling-funktiolle kävi kuten monelle muullekin täällä käsitellylle asialle.
Oikea toiminnallisuus tuli vanhan virheellisen rinnalle. Asia käsiteltiin MY-0015 (R 30) -kommenttina ja hyväksyttiin hetken keskustelun jälkeen. Tämä korjaus saa funktion tuottamaan oikean tuloksen negatiivisten lukujen osalta.

Custom XML Mappings

2008-02-29T17:06:00.002+02:00

Japanin esityksen mukaisesti ratkaistiin seuraavia kommentteja:
* JP-0005, JP-0074 (R 634)
* JP-0070 (R 229)
Kokous päätti hyväksyä Japanin haluamat tarkennukset Custom XML Mappings -toiminnallisuuteen.

hepreankielisen tekstin esittäminen -tarkennus

2008-02-29T16:56:00.001+02:00

Kokous hyväksyi pienen miettimisen jälkeen varsin laajan Israelin ehdotuksen (tai oikeasti useita ehdotuksia), jotka tarkentavat heprealaista tekstiä ja numeroita sisältävän kappaleen muotoilua.

Alternative format import tarkennus hyväksytty

2008-02-29T16:52:00.001+02:00

Samalla nopealla temmolla hyväksyttiin pieni muutos alternative format import määrittelyyn. Selkeästi takaraja asioille pitää nopeutta yllä.

FI-6 meni heittämällä lävitse :)

2008-02-29T16:45:00.002+02:00

Ilmeisesti iltapäivä tuo tehoa, vaikeana pitämäni asia FI-0006 kommenttiin meni lävitse ilman että kukaan vastusti. Esitimme että standardia lyhennetään poistamalla useissa kohdissa samanlaisena esiintyvät kohdat. Muutos lyhentää standardia reilusti yli sadalla sivulla ja uskoaksemme tekee sen ylläpitämisestä hieman helpompaa. Muuten täällä onkin pääosin tehty vain päätöksiä, jotka ovat tarkentaneet (= pidentäneet) standardia.

Suositeltavista tiedostomuodoista kuville yms.

2008-02-29T16:40:00.003+02:00

Nyt nuo suositeltavat tiedostomuodot saatiin sovittua. Portugalin kommenttiin PT-60 perustuva ja useissa responseissa käsitelty (R 78 ; R 80 ; R 82 ; R 93 ; R 98 ; R 100) oleva asia suositeltavista kuvien/äänien/videoiden tallennusmuodoista saatiin vihdoin sovittua. Tästä taisi "jaakko" jossain blogin kommentissa kysyäkin. Nyt suositeltavat muodot ovat yleisiä, standardi(nomaisia) tiedostomuotoja kuten esim. jpeg, png, ogg, jne. Päätös ei ollut yksimielinen, mutta selkeä.
Standardissa noiden käyttöä suositellaan tyylillä "should use", mutta eiköhän viesti ole toteuttajille selkeä.

Miten Suomi äänesti "suurella listalla"

2008-02-29T16:22:00.002+02:00

Olen aiemmin viitannut siihen että kokouksen osallistuvilta delagaatioilta haluttiin lista siitä mihin asioihin tehdyt korjaukset hyväksytään ilman eri keskustelua.
Kuten kerroin delegaatiomme kävi lävitse KAIKKI 1027 kommenttia (eli joka jannu tsekkasi 2^8+1). Merkitsimme googledocsissa pitämäämme tauluun omat mielipiteemme ja jokaisesta kohdasta, jossa mielipide ei ollut selkeän hyväksyvä keskustelimme porukalla. Lopputuloksena oli, että yli 96% tehtyjen kommenttien mukaisista korjauksista oli mielestämme standardia parantavia. Loput ilmoitimme hylkäävämme. Totesimme että on helpointa antaa lista, jossa oletuksena hyväksytään kaikki paitsi ne muutamat, jotka eivät olleet käsittelyssä, eivätkä delegaatiolle kelvanneet. Tällaisia kohtia oli 6 ja niistäkin kahdesta oli vielä olemassa draft, eli oikeasti vain 4 korjausta oli meidän mielestämme heikentäviä. Toistan vielä että tämä äänestys koskee siis vain ja ainoastaan sitä otetaanko kommenttien mukaiset korjaukset standardiesitykseen vaiko ei. Mielestämme olisi tyhmää olla hyväksymättä noita selkeästi standardiehdotusta parantavia kohtia.

Merkistöjä koskevaa tarkennusta

2008-02-29T15:54:00.002+02:00

Jotain taas käsiteltyäkin. US-75 (R 65) -kommenttiin saatiin tarkennusta. Osa alkuperäisistä esimerkeistä sotki esim. katagana ja hirakana -merkistöjä. Näihin kohtiin hyväksyttiin korjausehdotukset. Nyt lyhyt teetauko ja sen jälkeen vielä tiiviisti asioita, joita on vielä kymmenkunta, kiireiseksi siis menee loppua kohti.

Suositeltavat tiedostomuodotkin jäivät yli teetauon

2008-02-29T15:39:00.001+02:00

Jo toinen asia, mistä ei päästy päätökseen kohtuullisessa ajassa ja sitä työstetään vielä teetauon ylitse. Näin "ei-kahvinjuojana" on mukavaa että täällä ei puhuta kahvitauoista vaan teetauoista :)
Eli näihin suositeltaviin kuvien/äänien/videoiden tallennusmuotoihin palataan vielä tänään.

Scope jäi vieläkin pöydälle edetään muilla asioilla

2008-02-29T15:29:00.001+02:00

Vaikeista asioista mietitään vielä jonkin aikaa, eli scope palaa vieläkin käsittelyyn myöhemmin tänään. Välillä muita kohtia.

Standardin scope

2008-02-29T15:22:00.003+02:00

Joillain asioilla tuntuu olevan taipumus nousta uudelleen pinnalle. No ei tuosta päätöstä ole aiemmin tehty. Keskustelu on nyt siis (toivottavasti viimeistä kertaa) standardin scopessa. Päätöstieto seuraavassa merkinnässä, valitettavasti en pysty kopioimaan päätöstä tänne, joten koetan kertoa pääkohdat. Tällä hetkellä scopessa on taas mainittuna yksi nimenomainen tuoteperhe, jonka vanhoihin ominaisuuksiin säilytetään yhteensopivuus ja sen lisäksi tuetaan laajennettavuutta ja yhteentoimivuutta. Mutta tiedotan mihin lopputulokseen tässä asiassa päästään.

VML:n ja DrawingML:n suhteesta

2008-02-29T15:15:00.001+02:00

VML on transitional ominaisuus. Standardiin tarkennettiin myös selittävää tekstiä siitä miksi VML:n ja DrawingML:n välillä siirtymiseen liittyy haasteita.

Standardi ositettu

2008-02-29T15:06:00.002+02:00

No niin. Standardi tuli jaettua osiin pääosin USAn tekemän ehdotuksen mukaisesti. Olellisimpana muutoksena on se, että transitional-ominaisuudet tulevat jatkossa olemaan oma osansa (joka joskus myöhemmin poistetaan kokonaan).

Standardin osittaminen

2008-02-29T14:55:00.002+02:00

Todennäköisesti kaikkein haastavin osa, eli standardin jako osiin tuli käsittelyyn lounastauon jälkeen. Oletan tämänkin keskustelun kestävän pitkään, sillä hieman erilaisia esityksiä on useita.

DrawingML:n jako osiin -(Reorganizing DrawingML)

2008-02-29T13:22:00.003+02:00

Korea oli muodostanut yhdessä ECMAn kanssa esityksen DrawingML:n jaosta osiin.
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä, koska sen todettiin jäsentävän asiaa huomattavasti ECMA-376:sta paremmin.

Nyt kun alkoi ruokatauko, niin voi laittaa hieman lisää "proosaa".

Olen henkilökohtaisesti yllättynyt miten paljon tänään on saatu kohtia käsiteltyä ja miten helposti vanhoja yhteensopivuusominaisuuksia on laitettu transitional-leimatuiksi (eli niitä ei tule käyttää ellei olla konvertoimassa vanhaa binäärimuotoa OOXML:ksi). Näiden tilalle on tullut useita OOXML-tiedostomuotoon vaikuttavia järkeviä muotoja, kuten nuo Suomenkin esiintuomat ISO-päivämäärämuoto, prosentit ja SI-mittayksiköiden käyttö.

JP-40 ; JP-46 OPC:n conformance

2008-02-29T13:12:00.001+02:00

Japanin esiintuomat OPC:n conformance -ongelmat käsiteltiin ja sovittiin korjattavan Japanin esityksen mukaisesti.

Israelin IL-23 (R 729) "kaksisuuntainen kirjoitus"

2008-02-29T13:01:00.002+02:00

Seuraavana tuli Israelin IL-23 kommentti, joka hyväksyttiin ECMA:n tekemän korjauksen mukaisesti.

DATE hyväksyttiin

2008-02-29T12:46:00.002+02:00

Äänestyksen jälkeen Saksan tekemä esitys hyväksyttiin.
Vaikka yritimme tuoda esiin, niin ilmeisestikin tekstiin jäi esimerkkeihin virheitä.
Käytännössä hyväksyttiin ISO-muoto ensisijaisena päivämäärämuotona ja siirtymäajan formaatteina kaksi vanhaa numeraalista tallennusmuotoa (1900 ja 1904 perusteiset).

Suomen Date-kommentit käsittelyssä

2008-02-29T11:59:00.003+02:00

Varsin pitkän kahvitauon jälkeen käsittelyyn tuli Saksan kommenttina DATE-outoudet (4 binääristä + ISO-muoto)
Nämä kommentit Suomikin nosti esille FI-12 ja FI-13 kommentteina. Saksalta niiden numerot olivat
DE-28 (R 18)
DE-30 (R 43)
Odotetusti aihe herätti erittäin paljon keskustelua. Tämän tiedettiin olevan yksi kokouksen vaikeimmista aiheista.
Laitan päätöstiedon seuraavassa merkinnässä.

Kahvitauko ja onnitteluja

2008-02-29T11:18:00.002+02:00

Monen maan mielestä tuo vanha mitta/prosenttirakenne oli heikohko. Vaikka nyt siis saatiin vasta rinnalle oikeanlainen muoto, niin useat maat tulivat onnittelemaan valtuustoamme hyvästä työstä. Vielä kun saisimme (luultavasti lopuksi käsiteltävässä) standardin osituksessa ja conformanse clause -osuudessa nuo vanhat prosentin osat "transitional" -ominaisuuksiksi niin tilanne paranisi jatkossa.

Suomen oma FI-10 käsittelyyn

2008-02-29T10:58:00.002+02:00

Välillä ehdittiin käsittelemään CZ-6 (Language Code Mappings), joka päätettiin Tsekin ehdotuksen mukaisesti. Tämä meni todella nopeasti minuutissa tai kahdessa.

Ja nyt Suomen kommentti FI-10 (R 705), johon valmistelimme 2 eri korjausehdotusta, joista toinen koskee pisteiden lisäksi millimetrimittojen käyttämistä (ISO standardin mukaisesti).
Tätä vastaavia responseja oli useita:
R 19
R 103
R 362
R 364
R 620
R 705
Kokous hyväksyi Suomen ensimmäisen ehdotuksen kohtuullisen harkinnan jälkeen (pisteiden lisäksi SI-mittoja).

Prosentteja koskevasta esityksestä löytyi vielä pieni typo, joka korjattiin. Tätä harkittiin muutenkin varsin pitkään.

Kokous hyväksyi tämänkin kohdan. YES!

Sitten esille useita esteettömyys (accessibility) asioita kerralla

2008-02-29T10:50:00.004+02:00

Kanada nosti esiin useita esteettömyyttä (accessibility) koskevia korjauksia kerrallaan. Valitettavasti en ehtinyt etsiä vastaavia maakommentteja, joten vain lista response-numeroista:
R 69
R 91
R 94
R 119
R 120
R 121

Resolved AU-28

2008-02-29T10:39:00.002+02:00

Perjantai alkoi vähän myöhässä kuten Aki jo kirjoittikin.

Ensimmäisenä asiana käsiteltiin AU-28 kommentti, joka käsittelee convert-funktiota, eli käytännössä koskee eri (tilavuus)mittoja, jotka vaihtelevat maittain. Kokous hyväksyi standardiehdotukseen Australian tekemän esityksen.

Viimeinen päivä aluillaan

2008-02-29T10:10:00.002+02:00

Ensimmäistä kertaa kokouksen aloitus myöhästyy klo 9:00:stä. Alex Brown varmistaa, että kaikki maat ovat jättäneet äänestyslomakkeen.

Äänestyslomakkeella äänestettiin niistä maiden kommenttien perusteella tehdyistä korjausehdotuksista, joita ei ehditä käsitellä erillisinä kokouksessa. Puolsimme näiden korjausehdotusten hyväksymistä lukuunottamatta kuutta kohtaa.

Keskeneräisiä asioita on vielä parikymmentä jo hyväksyttyjen lisäksi. Suurina asioina standardin jako osiin, päivämäärät ja esteettömyys (accessibility). Toivottavasti Alex Brown pitää kokouksen aikataulun hanskassa yhtä hyvin kuin tähänkin asti, jotta saamme kaikki asiat käsiteltyä ja kokouksen ajallaan päättymään.

Kun näin vanhentuneena ja viisaampana katsoo tähän mennessä tehtyä työtä, voi sanoa, että kokouksessa on todella saatu paljon aikaan ja asioita on tehty hyvässä yhteistyössä.

vauhti kiihtyy

2008-02-28T18:15:00.002+02:00

Iltapäivällä mentiin useita kohtia lävitse. Monia kohtia tuli muokattua tai todettua että ECMA on muokannut ne maiden kommenttien perusteella hyviksi.
Pohdimme delegaation sisällä miten levitämme nämä muutostiedot henkilöille. Varmaa on että ainakin ne, jotka haluavat Suomessa prosessiin osallistua tulevat saamaan kaiken mahdollisen tiedon etukäteen.
Pääosa suurista asioista on nyt valmisteltu ja ne tulevat huomenna lopulliseen käsittelyyn.
Kaiken kaikkiaan nyt on käsitelty n. 10-12% korjauksista, mutta tehtyjen listojen perusteella käsitelläänkin valtaosa kohdista, eli huomiselle on ehkä noin 30-40 asiaa, joista tosin monet ovat suuria.

Edistystä: bittikentistä XML-elementtejä

2008-02-28T13:19:00.003+02:00

Eilisen paikallaan jauhamisen ja menettelytapakeskustelun jälkeen tänään on edistytty oikeissa asioissa erittäin hyvin:

Kanadan uutteran editointityön ansiosta saatiin aikaan WordProcessingML-, SpreadsheetML- ja PresentationML-dokumenttien Conformance Class -määrittely. Keskeisenä ideana on jakaa jokainen näistä luokista kahteen luokkaan: strict ja transitional. Transitional-luokan dokumentti voi sisältää yhteensopivuusominaisuuksia, jotka määritellään erillisessä liitteessä. Strict-luokan dokumentti ei voi sisältää näitä ominaisuuksia eikä transitional-luokan dokumentteja. Tämä muutosohje hyväksyttiin yksimielisesti ja kanadalaiset saivat ansaittuja selkääntaputuksia muilta delegaateilta.
Suomen kommenttiin 9 bittikenttien käsittelystä saatu vastaus olisi jättänyt bittikentät jäljelle. UK ja ECMA työstivät kuitenkin ehdotuksen, jossa kaikki bittikentät muutettiin XML-elementeiksi ja attribuutteiksi. Tämä muutosohje hyväksyttiin yksimielisesti.

Kannattaa muistaa että BRM-kokouksessa tehdään päätöksiä ainoastaan muutosohjeista standardiluonnoksen editoijalle. Editoija muuttaa standardiehdotusta ainoastaan kokouksen antamien ohjeiden mukaisesti. Meillä on melkoisena haasteena saada aikaan päätös niistä muutosehdotuksista, jotka ECMA on tehnyt jäsenmaiden kommenttien perusteella. Jos näitä ECMAn vastauksia jäsenmaiden kommentteihin ei käsitellä, ne hylätään ja standardiehdotusta ei voi muuttaa.

Paneeli IPR-kysymyksistä

2008-02-28T10:27:00.002+02:00

Osallistuin eilen BRM:n kanssa rinnakkaisesti pidetyn Open Forun Europen “Standards and the Future of the Internet”-konferenssin IPR-aamupäivään. Ko. tilaisuudessa pääfokuksena oli avoimien standardien ja patenttien välinen suhde. Keskustelu kuitenkin kävi aina välistä myös OOXML:n immateriaalioikeuksissa, mistä saattoi vetää seuraavat johtopäätäkset:
- Standardin mukana oleva Open Specification Promise (OSP) on todennäköisesti oikeudellisesti sitova ainakin useimmissa maissa.
- Ko. dokumentin kieli ei ole yksiselitteistä, mutta paneelin puheenjohtajan Andy Updegroven mukaan se ei poikkea vastaavissa dokumenteissa yleensä käytettävästä kielestä ja jos siinä on ongelmia, niitä on myös muidenkin yhtiöiden vastaavissa lupauksissa.
- Merkittävin ero ODF:n ja OOXML:n välillä on, että ODF käyttää OASIS:sen omaa IPR-pohjaa, kun taas Microsoftin lupaus menee pitemmälle kuin mitä ISO:n normipohja edellyttäisi (RAND).
- OOXML:n lupaukset kohdistuvat nyt käsittelyssä olevaan standardiversioon. ODF:ssä tilanne on jokseenkin vastaava eli Sunin patenttilupaus kattaa varmasti vain nykyversion.
- ISO ei ole kiinnostunut IPR:stä kuin siltä osin, että se varmistaa, että tarvittavat RAND-pohjaiset patenttilisenssit ovat saatavilla tietyn standardin toteuttamiseksi.
- XML-patentteja löytyy myös muiden kuin Microsoftin ja Sunin patenttisalkuista ja standardit eivät ota näihin kantaa.

suuri määrä yksinkertaisia editoriaalisia korjauksia hyväksytty

2008-02-28T10:16:00.003+02:00

Hyväksyimme juuri pitkähkön listan sellaisia oikeinkirjoituksen korjauksia, joissa on vain lisätty puuttuva piste tai korjattu sanan oikeinkirjoitus. Kerralla tuli siis käsiteltyä n. 8% koko kommenttimäärästä.

Torstain aloitus :)

2008-02-28T10:12:00.002+02:00

Heti huomenien sanomisen jälkeen pj totesi:
"Please don't send comments in docx-format, because it is not ISO approved format and everybody can't open it."
Herätti suunnattomasti hilpeyttä salissa.

Turhautumista - "kuinka olla äänestämättä äänestämisestä"

2008-02-27T18:08:00.002+02:00

Nyt päästiin "parhaaseen" osaan. Ainakin kaksi tuntia puhuttiin siitä pitäisikö äänestää siitä miten kokous äänestää asioiden hyväksymisestä. Lopputulokseksi tuli, että äänestetään äänestämisestä.
Vaihtoehtoina olivat seuraavat:
1 - "default to accept", eli ellei käsitellä niin muutokset hyväksytään
2 - "default to reject", eli ellei käsitellä niin muutokset hylätään (ISO-default)
3 - annetaan ulkoiselle taholla oikeudet tehdä valinnat niiden osalta, joita ei käsitellä

Kun lopulta näistä ei oikein saatu mitään jäämään voimaan, niin vaihtoehto 2 oli toteutua. Koska BRM:ssä pystytään käsittelemään vain pieni joukko kaikista muutoksista, niin tämän toteutuminen olisi tarkoittanut käytännössä lähes kaiken viimeisen vuoden aikana tehdyn kehitystyön "heittämistä roskakoriin".

Jännittävältä vaikuttavan ja varsin kiihkeän keskustelun jälkeen keksittiin yksi uusi vaihtoehto, joka jopa hyväksyttiin täysin yksimielisesti:
4 - jokaisen maan delegaatio tekee erillisen listan kohdista, joiden korjaukset maa hyväksyy/hylkää/ei_ota_kantaa. Tekemämme pohjatyö (ks. aamupv. merkintä) osoittautui hyödylliseksi.

Keskiviikkona aloitettiin kotitehtäviin tutustumisella

2008-02-27T12:43:00.002+02:00

Nyt täältä on aika vähän kirjoitettavaa. Olemme käyneet lävitse kymmenkunta delegaatioiden tekemää esitystä. Kaikkien niiden osalta tilanne on että päätös jätetään torstaille, jotta osallistujilla on aikaa tutustua esityksiin. Suomen yksiköitä koskeva esitys oli tuossa estelty-päätetään huomenna joukossa.

Viime yönä kävimme jokainen 2^8+1 kommenttia/proposalia lävitse, tänään osa niistä todettiin korjatuiksi. Kyseessä olivat editoriaaliset kommentit, eli muutettu jonkin sanan oikeinkirjoitusta tai lausejärjestystä tai korjattu jotain muuta pientä virhettä.

Standardin rakenteeseen selkeytystä

2008-02-26T17:57:00.002+02:00

Parikin todella pitkään keskusteltua asiaa pyrkivät kehittämään standardin rakennetta.

Suomen delegaation esittämä (ja kotiläksyksi saama) border-käsittelyn rakenteellistaminen lyhentää hieman standardia. Tuossa sama/lähes identtinen määrittely on dokumentissa ainakin 29 kertaa. Delegaatiomme laatii muiden kanssa yhdessä esityksen miten standardissa sama asia tuodaan (ainakin tuolta yhdeltä osin) esiin vain yhteen kertaan ja muualla viitataan ensimmäiseen esiintymään.

Toinen suuri asia (joka IMHO ei ratkea) on yhteensopivuusominaisuuksien käsittely standardissa. Esitettävät kommentit ovat aivan äärilaitoja: poistetaan kaikki vanhoihin dokumentteihin yhteensopivuuden varmistavat ominaisuudet --- otetaan osaksi standardin ydintä; todennäköiseltä vaikuttaa liite (annex), joka on pakollinen niille ohjelmille, jotka ovat yhteensopivia vanhojen dokuformaattien kanssa.

Työ jatkuu tänäänkin iltavuorossa kotiläksyn merkeissä.

edistystä

2008-02-26T11:59:00.004+02:00

Viime yönä Suomen delagaatio (pääosin Aki) kehitti yhdessä muiden kanssa esitystä mittayksikköjen käytöstä. Asiaan palataan kokouksen aikana.

Tiistain ensimmäinen suurempi keskustelu oli standardin scopesta, jossain vaiheessa scopea haluttiin muuttaa sellaiseksi että standardin päätarkoitus/tavoite olisi ollut taata yhteensopivuus vanhoihin office-dokumentteihin ja standardi "also specifies" uusia dokumentteja. Tästä äänestettiin ja tuo yhteensopivuuden korostaminen poistettiin. Suomen valtuusto äänesti tuon yhteensopivuuden korostamista vastaan. Tavoitteena kuitenkin on jossain vaiheessa poistaa nuo yhteensopivuuden varmistamiseksi lisätyt elementit.

Viimeinen merkittävä päätös on ollut se että standardin XML-esimerkeistä tehdään "feasibly valid"eja. Kehitystä siis tapahtuu.

sovimme käytäntöjä

2008-02-25T15:10:00.003+02:00

Teimme Suomen delegaation sisällä päätöksen, että emme laita blogimerkintää asioista, joita jätetään täällä kokouksen aikana tehtäväksi tarkennustyöksi ja jotka otetaan vielä uudestaan käsittelyyn. Pelkäämme että teemme liikaa tilaa virheelliselle spekuloinnille. Tavoitteena on selkeästi kertoa mitä on päätetty ja lisäksi voidaan kertoa mitä on käsitelty, sekä se että käsittely jatkuu.

Aiemmin käytin viittausta ECMA:n vastaukseen (Response XXX) ja maakommenttiin. Ainakin maakommentit ovat luettavissa http://www.dis29500.org/ -sivuston kautta. Esimerkiksi tuo Suomen 10 kommentti on siis http://www.dis29500.org/fi-0010/

Tällä hetkellä keskustellaan deprecated-ominaisuuksista ja niiden esittämisestä. Uskon tämän keskustelun jatkuvan jonkin aikaa.

Suomen ensimmäinen kommentti

2008-02-25T12:24:00.002+02:00

Suomen delegaation pj. Aki Siponen nosti ensimmäisenä maan kommenttina esiin FI-0010 (Response 705). Standardi käyttää suurta määrää erilaisia mittayksikköjä (esimerkkinä nuo pisteen osat), miksi ei voida siirtyä SI-yksikköihin.
Varsin lyhyen keskustelun jälkeen päätettiin, että Suomi ja Tsekki tuottavat tarkan esityksen ja se tuodaan vielä myöhemmin uudelleen esille tarkkana esityksenä.

--Manu

Mr. Chairman

2008-02-25T11:41:00.000+02:00

Kokous alkoi

2008-02-25T11:17:00.003+02:00

Kokouksen alku vaikutti yllättävänkin helpolta. Ensimmäisen vajaan puolen tunnin väännön jälkeen (mm. kiistelyä siitä pidetäänkö kokouksesta muistiota/pöytäkirjaa vaiko ei väännettiin) päästiin jo asiaan.

Ensimmäinen selkeä kehityskohde oli, että Responce 42 - selaimen kertominen muutettiin siten, että selainta ei enää kerrota vaan vain mitä standardia tai suositusta noudatetaan. TS. vaihtoehtoina esim. nyt olisivat (ainakin)
* W3C XHTML 1.0 + CSS
* W3C HTML 4.01 + CSS

--Manu

Blogin tarkoitus

2008-02-19T09:44:00.000+02:00

Tähän blogiin on tarkoitus kirjoittaa ISO DIS29500 (OOXML) standardointiprosessin Ballot Resolution Meeting (BRM) tapahtumista päivittäin tietoja. Kirjoittajina Suomen BRM-valtuuston jäsenet:
Aki Siponen (ryhmän puheenjohtaja, Valtiovarainministeriö)
Kimmo Bergius (jäsen, Microsoft)
Ville Oksanen (jäsen, EFFI)
Manu Setälä (jäsen, COSS)

Blogista ei ole tarkoitus tulla pitkäikäinen, vaan tavoitteena on pitää tämä hengissä pääasiassa BRM:n ajan sekä mahdollisesti lisätä joitain kommentteja OOXML:n Fast Track -käsittelyn viimeisistä metreistä. Käsittelyssä on nyt jäljellä BRM (25. - 29.2.) ja sen jälkeen käsittelyyn osallistuvilla mailla on 30 päivää aikaa antaa lopullinen mielipide standardin hyväksyttävyydestä.

--Manu