keskiviikko 5. maaliskuuta 2008

Muutaman nukutun yön jälkeen

BRM:stä on kulunut viisi päivää. Olen ajoittain seurannut tämän blogin kommentointia ja Manun vastauksia ja miettinyt, että pitäisi kirjoittaa, vastata.
Kiitos, Manu, että olet jaksanut vastata kommentteihin ja kiitos kaikille, jotka ovat olleet niin kiinnostuneita, että ovat kommentoineet.
Kun olen lueskellut BRM:ää käsitteleviä kirjoituksia, olen jossain määrin hämmentynyt. Tiedän, että (jo muutaman päivän) yli viisikymppisenä muisti alkaa tehdä temppujaan. Minun on kuitenkin hyvin vaikea yhtyä Bob Sutorin "unaltered BS"-näkemykseen tai Rob Weirin näkemyksiin kokouksen mielialoista. (Sutor oli samassa rakennuksessa OFEn seminaarissa, Weir USAn delegaatiossa). Kanadan Tim Brayn fiilikset ja Kreikan Antonis Kristofideksen kommentit kuvastavat mielestäni paremmin kokouksen tunnelmia: Teimme paljon töitä, kokouksessa oli suurimman osan aikaa hyvin positiivinen henki, tekemisen meininki.
Kertaan vielä, kun edelleen näyttää olevan epäselvyyttä BRM:n roolista (miksiköhän? Tämä on kuitenkin jo moneen kertaan monessa paikassa todettu):
  • 2. syyskuuta 2007 jäsenmaat äänestivät ja antoivat kommenttinsa (runsaat 3500 kpl) standardiehdotukseen ISO DIS 29500. Standardiehdotusta ei hyväksytty.
  • 14. tammikuuta 2008 Ecma sai valmiiksi ja toimitti jäsenmaille vastaukset (tasan 1027 kpl) kaikkiin kommentteihin. Vastaukset olivat kommenttien perusteella tehtyjä muutosehdotuksia standardiehdotukseen tai perusteluja, miksi jotain asiaa ei haluta muuttaa
  • BRM:n tehtävänä oli evästää standardiehdotuksen kirjoittajaa mitä muutoksia standardiehdotukseen tulisi tehdä, jotta se voitaisiin hyväksyä. Siis mitä pitää korjata, jotta ehdotus voidaan hyväksyä.
  • Näiden korjausohjeiden perusteella standardiehdotuksen kirjoittaja korjaa standardiehdotuksen 30 päivän kuluessa lopulliseen muotoon.
  • Kukin jäsenmaa päättää lopullisesta kannastaan niin ikään 30 päivän kuluessa BRM:n päättymisestä.

Saamme siis standardiehdotuksen lopullisen tekstin luultavasti suunnilleen samaan aikaan, kun pitää päättää Suomen kannasta standardiehdotukseen. Tällaiset ovat ISO/IEC JTC1:n säännöt. Sitä, miksi näin toimitaan, on turha kysellä nyt. Tämä on prosessi, tämän mukaan toimitaan. Prosessia voidaan (ja pitääkin) arvioida ja kehittää sen jälkeen kun ISO DIS 29500 standardiehdotuksen käsittely on päättynyt. Prosessia ei kuitenkaan muuteta käsittelyn ollessa kesken.

Minun on puututtava vielä toiseen asiaan: perjantain äänestykseen niistä standardiehdotuksen kirjoittajan korjausehdotuksista, joita ei ehditty käsitellä kokouksessa. Tämän blogin kommenteissa ja maailmallakin on kritisoitu sitä, että Suomi äänesti "Approve" kaikkiin muihin paitsi muutamaan.

Mistä äänestyksessä oikeastaan oli kyse? Kokouksen tavoitteena oli tehdä standardi paremmaksi, joten äänestyksessä oli kysymys siitä, tekevätkö standardiehdotuksen kirjoittajan esittämät korjaukset standardista paremman vai eivät. Jos standardiehdotus paranee, äänestetään "Approve". Jos standardiehdotus huononee korjauksesta, äänestetään "Disapprove". Ja vielä on huomattava, että äänestys koski vain niitä korjausehdotuksia, joita ei käsitelty kokouksessa.

Suomen delegaatio kävi läpi kaikki korjausehdotukset, kuten Manu blogipostissaan kertoo. Myös Tsekin delegaatio teki näin (ks. Jirka Kosekin kommentti Rob Weirin blogissa).

Näppituntumalta varsinaisia korjausehdotuksia oli noin 600-700, niissä ehdotettiin muutoksia standardin tekstiin tai jopa tiedostoformaattiin. Muut olivat selityksiä (emme halua muuttaa tätä, sillä...) tai duplikaatteja (mm. mittayksiköiden käsittelystä viisi samanlaista vastausta: R-19 jne.). Pelkästään editoriaalisia korjauksia oli virallisesti vajaa sata, minun melko laajan tulkintani mukaan parisataa.

400-500 todellista muutosta ehdotukseen. Niistä parisataa käsiteltiin kokouksessa (näinhän on raportoitu, vai kuinka?). Siis 200-300 todellista muutosta tekstiin hyväksyttiin yhdellä äänestyksellä. Mitkä niistä joku teistä olisi hylännyt ja millä perusteella? Mitkä niistä eivät tee standardiehdotuksesta parempaa?

Vaikka paljon korjausehdotuksia käsiteltiin ja paljon hyväksyttiin, standardiehdotukseen jäi vielä ikäviä asioita. Siis oikeasti ikäviä, yhteentoimivuutta haittaavia. Jäi myös 'olis kivempi' muotoseikkoja. Oikeasti ikäviä on mielestäni Calculation Chain, jonka osalta olisimme ehdottaneet yhtä sivulausetta parantamaan olennaisesti yhteentoimivuutta. Muotoseikkoina jäi mm equationxml, gfxdata ja ink-elementtien erilainen sisältö, formaatti ja käsittely. Erittäin hyvässä standardissa nämä kaikki olisivat syntaksiltaan ja käsittelyltään samanlaisia.

Meidän suomalaisten tulee itse kunkin seuraavan vajaan kuukauden aikana muodostaa oma käsityksemme siitä, onko standardiehdotus hyväksyttävä. Minä muodostan oman mielipiteeni ja niin teidän muidenkin tulee. Keskustelkaa, haastakaa muita, seuratkaa blogeja. Tulkaa SFS:n kokouseen 27.3 klo 14. Kokouskutsu ja paikka löytyy varmasti SFS:n sivuilta hyvissä ajoin ennen kokousta.

En aio spekuloida sillä, mitä Suomi tulee äänestämään. Sen sijaan muutaman ajatuksen voi yrittää muodostaa siitä, mitä voi tapahtua standardiehdotuksen käsittelyn jälkeen:

  • jos ISO DIS 29500 hylätään maaliskuun lopussa, meillä on olemassa teknisesti huonompi kansainvälinen standardi ECMA-376. Ottaako Ecma huomioon Fast track -prosessissa standardiin esitetyt korjaukset ja tekee uuden version? Onko Ecmalla mielenkiintoa ja resursseja kehittää standardia? Onko IBM:llä ja Sunilla kiinnostusta toimia Ecmassa kehittämässä tätä standardia?
  • Vaikuttaako se, että OOXML ei ole ISO-standardi mitenkään markkinoihin?
  • Jos Ecma tekee uuden version, keskustelee laajasti eri maiden kanssa ja tuo ECMA-376:2008:n ISO:n standardoitavaksi marras-joulukuussa 2008, viedäänkö se Fast Track-käsittelyyn? Hyväksytäänkö se?

En tiedä vastauksia, ajattelen vain. Tulkaa kokoukseen. Minun osaltani tämä on tässä blogissa viimeinen merkintä.

perjantai 29. helmikuuta 2008

Jatkosta BRM:n jälkeen

BRM tuntuu päättyvän ajallaan. Delegaatio kokoaa tietoa päätöksistä ja julkaiseen ne vähintään SFS:n tätä asiaa koskevalle työryhmälle luultavasti yleisesti.

Prosessin jatkumisesta Suomessa saa parhaiten lisätietoa:
Suomen kanta ISO DIS 29500-äänestykseen
päätetään SFS:n kokouksessa 27.3.2008.
Lisätietoja SFS:n sivulta www.sfs.fi/IT

Ensi viikkona taitaakin olla selän takia sairaslomaa :(

Terkkuja kaikille, jotka jaksoivat meitä seurata ja tsempata. Kiitos.

Tuloksia

16 responsea jäi hyväksymättä, eli ECMA:n alkuperäinen speksi säilyi niiden osalta
1011 responsea hyväksyttiin tai korjattiin kokouksessa.
Hylätyt responset ovat 2,7,19,23,146,164,240,249,364,410,620,782,,809,857,862,951

Suomen delegaatio olisi halunnut saada vielä tarkennuksia kolmeen asiaan: calculation chain (joka otettiin esille vasta täällä), sekä equation:ien ja ink -määritteen käsittelyyn.

CalcChain:in olisimme halunneet merkitä siten, että sovelluksen pitää hylätä calculation chain jos se on virheellinen (eikä jättää koko tiedostoa tuossa tilanteessa lukematta).

Scope keskustelua (taas)

Palasimme takaisin tähän vaikeaan aiheeseen (johon mun mielestäni ei edes tulisi käyttää vähissä olevaa aikaa). Standardin päätarkoitus on koko ajan ollut selvillä, määrittää XML-pohjainen tiedostomuoto toimisto-ohjelmistoille. Nyt vain kiistellään miten (jos lainkaan) tulee kertoa siitä missä määrin scopessa tulee kertoa Office-versioista joihin halutaan varmistaa yhteensopivuus.

Scopeen tuli maininta, että tiedostomuoto on yhteensopiva Microsoft Office versioilla 1997 - 2008 tuotettujen dokumenttien kanssa.

Hyödyllistä on että nyt standardissa mainitaan multiple platforms or multiple vendors.

Tähän käytettiin vähistä minuuteista yli 20, "tosi tehokasta".

Ceiling-funktio entisen rinnalle oikea toiminnallisuus

Ceiling-funktiolle kävi kuten monelle muullekin täällä käsitellylle asialle.
Oikea toiminnallisuus tuli vanhan virheellisen rinnalle. Asia käsiteltiin MY-0015 (R 30) -kommenttina ja hyväksyttiin hetken keskustelun jälkeen. Tämä korjaus saa funktion tuottamaan oikean tuloksen negatiivisten lukujen osalta.

Custom XML Mappings

Japanin esityksen mukaisesti ratkaistiin seuraavia kommentteja:
* JP-0005, JP-0074 (R 634)
* JP-0070 (R 229)
Kokous päätti hyväksyä Japanin haluamat tarkennukset Custom XML Mappings -toiminnallisuuteen.

hepreankielisen tekstin esittäminen -tarkennus

Kokous hyväksyi pienen miettimisen jälkeen varsin laajan Israelin ehdotuksen (tai oikeasti useita ehdotuksia), jotka tarkentavat heprealaista tekstiä ja numeroita sisältävän kappaleen muotoilua.

Alternative format import tarkennus hyväksytty

Samalla nopealla temmolla hyväksyttiin pieni muutos alternative format import määrittelyyn. Selkeästi takaraja asioille pitää nopeutta yllä.

FI-6 meni heittämällä lävitse :)

Ilmeisesti iltapäivä tuo tehoa, vaikeana pitämäni asia FI-0006 kommenttiin meni lävitse ilman että kukaan vastusti. Esitimme että standardia lyhennetään poistamalla useissa kohdissa samanlaisena esiintyvät kohdat. Muutos lyhentää standardia reilusti yli sadalla sivulla ja uskoaksemme tekee sen ylläpitämisestä hieman helpompaa. Muuten täällä onkin pääosin tehty vain päätöksiä, jotka ovat tarkentaneet (= pidentäneet) standardia.

Suositeltavista tiedostomuodoista kuville yms.

Nyt nuo suositeltavat tiedostomuodot saatiin sovittua. Portugalin kommenttiin PT-60 perustuva ja useissa responseissa käsitelty (R 78 ; R 80 ; R 82 ; R 93 ; R 98 ; R 100) oleva asia suositeltavista kuvien/äänien/videoiden tallennusmuodoista saatiin vihdoin sovittua. Tästä taisi "jaakko" jossain blogin kommentissa kysyäkin. Nyt suositeltavat muodot ovat yleisiä, standardi(nomaisia) tiedostomuotoja kuten esim. jpeg, png, ogg, jne. Päätös ei ollut yksimielinen, mutta selkeä.
Standardissa noiden käyttöä suositellaan tyylillä "should use", mutta eiköhän viesti ole toteuttajille selkeä.

Miten Suomi äänesti "suurella listalla"

Olen aiemmin viitannut siihen että kokouksen osallistuvilta delagaatioilta haluttiin lista siitä mihin asioihin tehdyt korjaukset hyväksytään ilman eri keskustelua.
Kuten kerroin delegaatiomme kävi lävitse KAIKKI 1027 kommenttia (eli joka jannu tsekkasi 2^8+1). Merkitsimme googledocsissa pitämäämme tauluun omat mielipiteemme ja jokaisesta kohdasta, jossa mielipide ei ollut selkeän hyväksyvä keskustelimme porukalla. Lopputuloksena oli, että yli 96% tehtyjen kommenttien mukaisista korjauksista oli mielestämme standardia parantavia. Loput ilmoitimme hylkäävämme. Totesimme että on helpointa antaa lista, jossa oletuksena hyväksytään kaikki paitsi ne muutamat, jotka eivät olleet käsittelyssä, eivätkä delegaatiolle kelvanneet. Tällaisia kohtia oli 6 ja niistäkin kahdesta oli vielä olemassa draft, eli oikeasti vain 4 korjausta oli meidän mielestämme heikentäviä. Toistan vielä että tämä äänestys koskee siis vain ja ainoastaan sitä otetaanko kommenttien mukaiset korjaukset standardiesitykseen vaiko ei. Mielestämme olisi tyhmää olla hyväksymättä noita selkeästi standardiehdotusta parantavia kohtia.

Merkistöjä koskevaa tarkennusta

Jotain taas käsiteltyäkin. US-75 (R 65) -kommenttiin saatiin tarkennusta. Osa alkuperäisistä esimerkeistä sotki esim. katagana ja hirakana -merkistöjä. Näihin kohtiin hyväksyttiin korjausehdotukset. Nyt lyhyt teetauko ja sen jälkeen vielä tiiviisti asioita, joita on vielä kymmenkunta, kiireiseksi siis menee loppua kohti.

Suositeltavat tiedostomuodotkin jäivät yli teetauon

Jo toinen asia, mistä ei päästy päätökseen kohtuullisessa ajassa ja sitä työstetään vielä teetauon ylitse. Näin "ei-kahvinjuojana" on mukavaa että täällä ei puhuta kahvitauoista vaan teetauoista :)
Eli näihin suositeltaviin kuvien/äänien/videoiden tallennusmuotoihin palataan vielä tänään.

Scope jäi vieläkin pöydälle edetään muilla asioilla

Vaikeista asioista mietitään vielä jonkin aikaa, eli scope palaa vieläkin käsittelyyn myöhemmin tänään. Välillä muita kohtia.

Standardin scope

Joillain asioilla tuntuu olevan taipumus nousta uudelleen pinnalle. No ei tuosta päätöstä ole aiemmin tehty. Keskustelu on nyt siis (toivottavasti viimeistä kertaa) standardin scopessa. Päätöstieto seuraavassa merkinnässä, valitettavasti en pysty kopioimaan päätöstä tänne, joten koetan kertoa pääkohdat. Tällä hetkellä scopessa on taas mainittuna yksi nimenomainen tuoteperhe, jonka vanhoihin ominaisuuksiin säilytetään yhteensopivuus ja sen lisäksi tuetaan laajennettavuutta ja yhteentoimivuutta. Mutta tiedotan mihin lopputulokseen tässä asiassa päästään.

VML:n ja DrawingML:n suhteesta

VML on transitional ominaisuus. Standardiin tarkennettiin myös selittävää tekstiä siitä miksi VML:n ja DrawingML:n välillä siirtymiseen liittyy haasteita.

Standardi ositettu

No niin. Standardi tuli jaettua osiin pääosin USAn tekemän ehdotuksen mukaisesti. Olellisimpana muutoksena on se, että transitional-ominaisuudet tulevat jatkossa olemaan oma osansa (joka joskus myöhemmin poistetaan kokonaan).

Standardin osittaminen

Todennäköisesti kaikkein haastavin osa, eli standardin jako osiin tuli käsittelyyn lounastauon jälkeen. Oletan tämänkin keskustelun kestävän pitkään, sillä hieman erilaisia esityksiä on useita.

DrawingML:n jako osiin -(Reorganizing DrawingML)

Korea oli muodostanut yhdessä ECMAn kanssa esityksen DrawingML:n jaosta osiin.
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä, koska sen todettiin jäsentävän asiaa huomattavasti ECMA-376:sta paremmin.

Nyt kun alkoi ruokatauko, niin voi laittaa hieman lisää "proosaa".

Olen henkilökohtaisesti yllättynyt miten paljon tänään on saatu kohtia käsiteltyä ja miten helposti vanhoja yhteensopivuusominaisuuksia on laitettu transitional-leimatuiksi (eli niitä ei tule käyttää ellei olla konvertoimassa vanhaa binäärimuotoa OOXML:ksi). Näiden tilalle on tullut useita OOXML-tiedostomuotoon vaikuttavia järkeviä muotoja, kuten nuo Suomenkin esiintuomat ISO-päivämäärämuoto, prosentit ja SI-mittayksiköiden käyttö.

JP-40 ; JP-46 OPC:n conformance

Japanin esiintuomat OPC:n conformance -ongelmat käsiteltiin ja sovittiin korjattavan Japanin esityksen mukaisesti.