Kiitos, Manu, että olet jaksanut vastata kommentteihin ja kiitos kaikille, jotka ovat olleet niin kiinnostuneita, että ovat kommentoineet.
Kun olen lueskellut BRM:ää käsitteleviä kirjoituksia, olen jossain määrin hämmentynyt. Tiedän, että (jo muutaman päivän) yli viisikymppisenä muisti alkaa tehdä temppujaan. Minun on kuitenkin hyvin vaikea yhtyä Bob Sutorin "unaltered BS"-näkemykseen tai Rob Weirin näkemyksiin kokouksen mielialoista. (Sutor oli samassa rakennuksessa OFEn seminaarissa, Weir USAn delegaatiossa). Kanadan Tim Brayn fiilikset ja Kreikan Antonis Kristofideksen kommentit kuvastavat mielestäni paremmin kokouksen tunnelmia: Teimme paljon töitä, kokouksessa oli suurimman osan aikaa hyvin positiivinen henki, tekemisen meininki.
Kertaan vielä, kun edelleen näyttää olevan epäselvyyttä BRM:n roolista (miksiköhän? Tämä on kuitenkin jo moneen kertaan monessa paikassa todettu):
- 2. syyskuuta 2007 jäsenmaat äänestivät ja antoivat kommenttinsa (runsaat 3500 kpl) standardiehdotukseen ISO DIS 29500. Standardiehdotusta ei hyväksytty.
- 14. tammikuuta 2008 Ecma sai valmiiksi ja toimitti jäsenmaille vastaukset (tasan 1027 kpl) kaikkiin kommentteihin. Vastaukset olivat kommenttien perusteella tehtyjä muutosehdotuksia standardiehdotukseen tai perusteluja, miksi jotain asiaa ei haluta muuttaa
- BRM:n tehtävänä oli evästää standardiehdotuksen kirjoittajaa mitä muutoksia standardiehdotukseen tulisi tehdä, jotta se voitaisiin hyväksyä. Siis mitä pitää korjata, jotta ehdotus voidaan hyväksyä.
- Näiden korjausohjeiden perusteella standardiehdotuksen kirjoittaja korjaa standardiehdotuksen 30 päivän kuluessa lopulliseen muotoon.
- Kukin jäsenmaa päättää lopullisesta kannastaan niin ikään 30 päivän kuluessa BRM:n päättymisestä.
Saamme siis standardiehdotuksen lopullisen tekstin luultavasti suunnilleen samaan aikaan, kun pitää päättää Suomen kannasta standardiehdotukseen. Tällaiset ovat ISO/IEC JTC1:n säännöt. Sitä, miksi näin toimitaan, on turha kysellä nyt. Tämä on prosessi, tämän mukaan toimitaan. Prosessia voidaan (ja pitääkin) arvioida ja kehittää sen jälkeen kun ISO DIS 29500 standardiehdotuksen käsittely on päättynyt. Prosessia ei kuitenkaan muuteta käsittelyn ollessa kesken.
Minun on puututtava vielä toiseen asiaan: perjantain äänestykseen niistä standardiehdotuksen kirjoittajan korjausehdotuksista, joita ei ehditty käsitellä kokouksessa. Tämän blogin kommenteissa ja maailmallakin on kritisoitu sitä, että Suomi äänesti "Approve" kaikkiin muihin paitsi muutamaan.
Mistä äänestyksessä oikeastaan oli kyse? Kokouksen tavoitteena oli tehdä standardi paremmaksi, joten äänestyksessä oli kysymys siitä, tekevätkö standardiehdotuksen kirjoittajan esittämät korjaukset standardista paremman vai eivät. Jos standardiehdotus paranee, äänestetään "Approve". Jos standardiehdotus huononee korjauksesta, äänestetään "Disapprove". Ja vielä on huomattava, että äänestys koski vain niitä korjausehdotuksia, joita ei käsitelty kokouksessa.
Suomen delegaatio kävi läpi kaikki korjausehdotukset, kuten Manu blogipostissaan kertoo. Myös Tsekin delegaatio teki näin (ks. Jirka Kosekin kommentti Rob Weirin blogissa).
Näppituntumalta varsinaisia korjausehdotuksia oli noin 600-700, niissä ehdotettiin muutoksia standardin tekstiin tai jopa tiedostoformaattiin. Muut olivat selityksiä (emme halua muuttaa tätä, sillä...) tai duplikaatteja (mm. mittayksiköiden käsittelystä viisi samanlaista vastausta: R-19 jne.). Pelkästään editoriaalisia korjauksia oli virallisesti vajaa sata, minun melko laajan tulkintani mukaan parisataa.
400-500 todellista muutosta ehdotukseen. Niistä parisataa käsiteltiin kokouksessa (näinhän on raportoitu, vai kuinka?). Siis 200-300 todellista muutosta tekstiin hyväksyttiin yhdellä äänestyksellä. Mitkä niistä joku teistä olisi hylännyt ja millä perusteella? Mitkä niistä eivät tee standardiehdotuksesta parempaa?
Vaikka paljon korjausehdotuksia käsiteltiin ja paljon hyväksyttiin, standardiehdotukseen jäi vielä ikäviä asioita. Siis oikeasti ikäviä, yhteentoimivuutta haittaavia. Jäi myös 'olis kivempi' muotoseikkoja. Oikeasti ikäviä on mielestäni Calculation Chain, jonka osalta olisimme ehdottaneet yhtä sivulausetta parantamaan olennaisesti yhteentoimivuutta. Muotoseikkoina jäi mm equationxml, gfxdata ja ink-elementtien erilainen sisältö, formaatti ja käsittely. Erittäin hyvässä standardissa nämä kaikki olisivat syntaksiltaan ja käsittelyltään samanlaisia.
Meidän suomalaisten tulee itse kunkin seuraavan vajaan kuukauden aikana muodostaa oma käsityksemme siitä, onko standardiehdotus hyväksyttävä. Minä muodostan oman mielipiteeni ja niin teidän muidenkin tulee. Keskustelkaa, haastakaa muita, seuratkaa blogeja. Tulkaa SFS:n kokouseen 27.3 klo 14. Kokouskutsu ja paikka löytyy varmasti SFS:n sivuilta hyvissä ajoin ennen kokousta.
En aio spekuloida sillä, mitä Suomi tulee äänestämään. Sen sijaan muutaman ajatuksen voi yrittää muodostaa siitä, mitä voi tapahtua standardiehdotuksen käsittelyn jälkeen:
- jos ISO DIS 29500 hylätään maaliskuun lopussa, meillä on olemassa teknisesti huonompi kansainvälinen standardi ECMA-376. Ottaako Ecma huomioon Fast track -prosessissa standardiin esitetyt korjaukset ja tekee uuden version? Onko Ecmalla mielenkiintoa ja resursseja kehittää standardia? Onko IBM:llä ja Sunilla kiinnostusta toimia Ecmassa kehittämässä tätä standardia?
- Vaikuttaako se, että OOXML ei ole ISO-standardi mitenkään markkinoihin?
- Jos Ecma tekee uuden version, keskustelee laajasti eri maiden kanssa ja tuo ECMA-376:2008:n ISO:n standardoitavaksi marras-joulukuussa 2008, viedäänkö se Fast Track-käsittelyyn? Hyväksytäänkö se?
En tiedä vastauksia, ajattelen vain. Tulkaa kokoukseen. Minun osaltani tämä on tässä blogissa viimeinen merkintä.
4 kommenttia:
En tiedä vastauksia, ajattelen vain. Tulkaa kokoukseen. Minun osaltani tämä on tässä blogissa viimeinen merkintä.
Paljon oli Akillekin vielä jäänyt kysymyksiä auki. Toivottavasti saat pian niihin vastauksia. Harmi ettet aio osallistua julkiseen keskusteluun (ainakaan tässä blogissa) ennen kuun lopussa pidettävää tärkeää kokousta, joten lienee aika turha yrittää edes saada läpi sitä pointtia joka joissakin blogin kommenteissa yritettiin tuoda. Nyt jää sellainen tunnelma ettei kokoukseen osallistujillekaan ole aivan tullut selväksi mistä maailmalla on aiheellisesti syntynyt valtava häly. Toivottavasti olen kuitenkin väärässä ja ymmärrätte - teillähän se parempi käsitys pitäisi kaiken järjen mukaan olla kun olette osallistuneet kokoukseen paikan päällä.
27.3.2008 pidetään siis kokous Suomessa. Toivottavasti siellä keskustelun sävy pysyy asiallisena ja tilaisuus taltioidaan ja julkaistaan netissä, kuten tällaisen suurta yleisöä kiinnostavan asian luonteelle sopii. Sehän on BRM:stä poiketen avoin tilaisuus kaikille, joten sen ympärillä ei pitäisi olla samanlaista ihmeellistä teennäisesti aikaan saatua salaisuuden verhoa niin kuin BRM:ssä oli saatu aikaan kieltämällä median läsnäolo ja tilaisuuden tallentaminen. Luulen että juuri sellaisesta salailusta syntyy paljon väärinkäsityksiä, joita on ulkopuolisen todella vaikea vääräksi vahvistaa kun tietoa ei yksinkertaisesti ole tai se on ristiriitaista, niin kuin nyt BRM:n uutisoinneista ja blogimerkinnöistä on nähtävissä.
Kiitos vielä kerran Suomen delegaatiolle mammuttimaisesta työstä, jonka asian eteen olette tehneet ja joudutte tekemään. Henkilökohtaisesti uskon että vaikeista asioista on päätetty monesti kahden huonon ratkaisun väliltä. Myös tiettyjen asioiden rajaaminen kokouksen ulkopuolelle, tai siis BRM-kokouksen tekninen luonne tekevät päätöksien kontekstissa arvioinnista monelle vaikean tehtävän. Mutta vaikka kokouksesta poistettaisiin kaikki substanssi ja tarkasteltaisiin objektiivisesti prosessia, löytyisi kokousviikon tapahtumista kritisoitavaa. Se on leimannut koko OOXML standardointiprosessia ja monet haluaisivat lakaista maton alle ne syyt miksi näin on käynyt.
Akin kommentti on (luonnollisesti) Suomen delegaatin toimintaa myötäilevä, niin kuin kuulukin puheenjohtajan rooliin.
Ei silti, että Suomen tekemisissä kovin moitittavaa olisikaan, vaan enemmän itse BRM:ssä.
Kokouksen 'rima' lie asetettu liian alas, jos tavoitteena oli parantaa Ms/Ecman ehdotusta, niinkuin Aku mainitsi. Ja siihen tavoitteeseen sopi erinomaisesti 'turha' keskustelun poistaminen suurimmalta osalta muutosehdotuksia.
...olisivat muutokset voineet vaikka keskustelussa edelleen parantua jopa hyväkiksi, niin kuin minun mielestäni olisi tavoitteena pitänyt olla.
Ainakin osaltaan keskustelun puutteesta johtuen ehdotukseen on jäänyt maailmallakin mainittuja 'kehnoja kohtia'.
Viimeisenä 800:n muutoksen päivänä ei vastustaville mielipiteen ilmaisuille annettu esiintuonnin mahdollisuuttakaan.
Jatkovaihtoehtoja on onneksi muitakin kuin Akin listaamat. Esim, että ehdotuksen hylkäyksen seurauksena Ms tuo syksyllä uuden - todennäköisesti korjatun - ehdotuksen taas tyrkylle, mutta ei silloin saa enää fast track-menettelyyn sitä, jotta virheet ja puutteet saadaan kunnolla korjattua esityksestä.
Tässä yhteydessä on hyvä huomioida esim EU:n selkeä kielteinen suhtautuminen Ms:n toimiin ja lunastamattomiin lupauksiin määrätessään Ms miljardi-sakot heidän välisten sopimustensa rikkomisesta ja noudattamatta jättämisestä.
Esim Ms on luvannut jo neljä kertaa aiemminkin avata taas kerran lupaamansa binääriformaatit - toteutus vain puuttuu edelleen...
Ja ennen kaikkea on syytä miettiä, auttaako Ms ehdotus eri valmistajien tsto-sovellusten yhteensopivuuden saavuttamisessa. - Ainakaan tällä hetjellä näin EI ole, eikä tehty ehdotus tilannetta korjaa.
Haluan kommentoida Suomen delegaation puheenjohtajan eri yhteyksissä esittämiä ajatuksia:
Kansalaisten vapaudesta asioida eri formaateilla
Aki Siponen on haastatteluissa (mm Digitoday 23.8.2007) esittänyt Microsoftin OOXML:n ISO-standardoinnin tueksi ajatuksen "Emme me (valtionhallinossa) voi rajoittaa, millä formaateilla kansalaiset kommunikoivat meihin päin."
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Jos valtionhallinnon virastojen on formaatista riippumatta hyväksyttävä lähettämäni asiakirjat, niin saanko minä jatkossa lähettää rekisteriotepyyntöni Aldus PageMaker v1.2 -formaatissa, ja veroilmoitukseni liitteet QuarkXpress v3.5 formaatissa? Kuikahan ne mahtaisivat toimistovirkailijoiden koneilla aueta...
Ja miten tuo esitetty "formaattivapauden" ajatus liittyy MS-OOXML:n ISO-standardointiin? Jos "kaikki formaatit on hyväksyttävä valtionhallinnossa" kelpaa perusteeksi sille että MS-OOXML:lle on annettava myös ISO-status, niin samalla perusteella ISO-standardiksi voisi esittää mitä tahansa yleisesti käytössä olevia ohjelmistovalmistajaan sidoksissa olevia formaatteja.
Edellä esitetty ei kuulosta uskottavalta. Herää epäilys, että "rajoitukseton kommunikointi" halutaan tässä rajoittaa koskemaan lähinnä tätä Microsoftin luomaa uutta formaattia, jota yhtiö kovasti haluaa lanseerata.
Olemme tehneet hyvää työtä ja lopputulos tyydyttää?
Aki Siponen: "Aika hyvä konsensus on saatu. Kaikki muutosehdotukset ja vastaukset vievät oikeaan suuntaan." ja 23.8.2007 Digitodayn haastattelussa: "En koe nopeutettua menettelyä millään tavalla ongelmallisena."
Tim Bray (jonka blogittelua Aki kehui osuvaksi) on täysin eri mieltä:
"Ehdotuksen käsittelyyn eivät riittäneet äänestystä edeltäneet kuukaudet. Muutosesitysten käsittelyyn eivät riittäneet BRM-kokousta edeltäneet viikot eivätkä BRM-kokouksen tunnit."
"On selvää ettei Fast Track -käsittely sovellu tämänkaltaiseen työhön. Oli täysin mahdotonta saada käsiteltyä kuusituhatta sivua monimutkaisia spesifikaatioita annetussa ajassa." ja yhteenvetona "Koko käsittelyprosessi oli täyttä hevonp*aa!"
Mahdollisen hylkäämisen seurauksista
Aki: "Jos ISO DIS 29500 hylätään maaliskuun lopussa, meillä on olemassa teknisesti huonompi kansainvälinen standardi ECMA-376."
Jos ISO DIS 29500 hyväksytään, niin se antaa Microsoftille mandaatin myydä käytännössä ilman kilpailua uudet ohjelmisto- ja käyttöjärjestelmäversionsa julkishallinnolle, ja sitä kautta laajalti muullekin kansalle. Vista-käyttöjärjestelmän laitteistovaatimukset ovat sellaiset, että käytännössä suuri osa konekannasta pitää samalla uusia. Kustannukset kansantaloudelle tulevat olemaan suuret.
Jos taas ISO DIS 29500 hylätään, niin meille ei tule kiireessä huolimattomasti käsiteltyä, olemassaolevien ISO-standardien kanssa osin ristiriitaista ja päällekkäistä ISO-standardia. Säilyttääkseen markkina-asemansa Microsoftin kannattaa oikeasti alkaa toteuttaa EU:n kilpailuviraston vuosikausia siltä vaatimia toimia yhteensopivuuden lisäämiseksi. Valtionhallinnon tietohallinnossa voidaan keskittyä ohjelmistoriippumattomien XML-rajapintojen rakentamiseen ilman Microsoftin "shifting standards" -muotoisten formaattien tuottamaa tuplatyötä. Jne. Jne.
Olette nähneet paljon vaivaa ongelman ja prosessin kuvaamiseen. Hienoa nähdä että suomalaiset ovat panosteneet kunnolla tämän asian valmistelemiseen ja neuvottelemiseen.
Kansainvälinen neuvotteluaspekti kiinostaa. Haastattelin kirjaani Neuvotteluvalta muutamia kv-järjestöneuvotteluissa mukana olleita, ja varsinkin erinäiset liittoutumat ovat mielenkiintoisia.
Myös draftien kehityspolut ja se miten ja kenen johdolla eri draftistä siirrytään seuraavaan versioon kiinnostaa. Tuliko tässä asiassa sitten Suomen kannalta hyvä päätös?
Asiasta tietävät voivat laittaa viestiä - www.neuvotteluvalta.com saitilla on yhteystietoni.
Sami Miettinen
Lähetä kommentti